Nyt ahdistaa.
Vasta viime kuussa ehdin pullistella, miten hienosti olin kieltäytynyt pankin tarjouksesta nostaa Visan luottorajaa. Noh, nyt se kamelinselkä murtui, koska rahat on loppu. Nostin Visan limiittiä kuitenkin hyvin maltillisesti ja sillä pitäisi nyt pärjätä seuraavaan tiliin. Puntaroin asiaa monelta kantilta ja kysyin itseltäni sen pakollisen, eli oliko pakko, entäs ne säästöt? Pidän säästötiliä nyt pyhänä asiana, en halua koskea siihen, koska silloin tiedän avaavani Pandoran lippaan. Keski-ikä lähenee, ja jos en ole tähän mennessä saanut mitään aikaan varallisuusrintamalla, todennäköisyys tilanteen muutokseen on olematon tulevaisuudessa. Visan kuristusote on nyt hieman kireämmällä, mutta vielä nyrkki on verhottu silkkihansikkaaseen.
Tämän kirjoituksen aiheena on vuodatus, ja se liittyy tunteeseen: Se tunne, kun ei pääse tilistä toiseen. Tällä hetkellä lompakossa on 40 €, uunituore Visan limiitti tukena ja palkaan matkaa vielä reipas viikko. Mitenkäs tästä viikosta sitten selvitään? Jotain tämän päivän ja palkkapäivän välissä tulisi tarjota lapsille ruoaksi. Bensaakin saatan joutua ostamaan. Miten sitten suu pannaan, jos joku sairastuu ja tarvitsee lääkäriä ja/tai lääkkeitä? Mieheni on muuten autuaan tietämätön tilanteestani. Hoidan sovitusti oman osani laskuista ja menoista, harrastan ja maksan lasten harrastuksia. Helpottavaa, eikös vai?
Not.
:/
Tiedän ainakin, mitä en tee. Aloitin maanantain surffaamalla alesivustoja, koska lapset tulevat tarvitsemaan keväällä ja ensi talvena uusia välikausi- ja talvivaatteita. Klikkailin jo vanhasta tottumuksesta pari kivannäköistä alerenttua ostoskoriin. Virtuaalikauppa jäi tekemättä, koska Visassa ei riittänytkään limiitti. Harmituksen jälkeen kokosin itseni. Tuijotin ostoskoria kriittisellä silmällä (tämä harrastus olisi toki pitänyt aloittaa jo 20 vuotta sitten). Tarvitsemmeko todellakin sen ja tuon ja tämän? Mitä löytyy jo vaatekaapista? Nuorempi tietenkin käyttää vanhemmalta jääneitä vaatteita soveltuvin osin, mutta pitääkö ulkovaatteiden olla uusia? (Pitää, koska jälkikasvu on sellaisessa vaiheessa, että vaatteet nuohotaan jokaisessa kivessä, lätäkössä ja kannossa. Lisäksi kasvavat kuin rikkaruohot. Mutta huuto.net ja tori.fi sekä FB:n aluekirpparit on myös keksitty ja sieltäkin löytyy uutta tavaraa.).
Tämä on sitten viimeinen kuukausi, kun rahat eivät riitä palkasta palkaan. Koska se tunne on ärsytys, ahdistus, kiukku, harmitus. Masennus, voimattomuus, alemmuus ja häpeä.
keskiviikko 4. tammikuuta 2017
maanantai 2. tammikuuta 2017
Uuden vuoden uudet sovellukset
Hyvää uutta vuotta lukijat!
Toivottavasti saitte joulupukilta myös tarpeellisia ja hyödyllisiä lahjoja. Paras joululahjani on lapsesta saakka ollut ihana kirja, laadukas konvehtirasia, ja pari tuntia omaa aikaa näiden parissa aattoiltana. Tältä vuodelta ne jäi ikävä kyllä saamatta, mutta tämä olikin jo tiedossa etukäteen.
Olen jo muutamana vuonna pyrkinyt hankkimaan lahjottavilleni vain tarpeeseen osuvia lahjoja ja toivonut samaa myös heiltä. Haluan, että lahjani ilahduttaa, yllättää ja tuottaa hyvää mieltä tai hyödyttää saajaa jotenkin muuten. Välillä tavarapaljous ahdistaa niinkin paljon, että satunnaisina vuosina olemme sopineet ennen joulua, että aikuiset eivät lahjo toisiaan. Silti, aina silloin tällöin mukaan livahtaa aivan järkyttävän kammottavia lahjapaketteja, joiden sisältö lähinnä ärsyttää, kiukuttaa tai ei osu kohdalle sitten ollenkaan. Mitä siis tehdä näille paketeille? Itse olen häpeilemättä laittanut nämä kiertoon. Varastossa on ollut ihan oma hylly tällaiselle tavaralle. Ennen joulua raivasin romut ja annoin tai myin pois ylimääräiset. Mikäs sen parempaa mieltä tuottaisi, kuin tavara tarpeeseen ja vielä kohtuullisella hinnalla. Viime kirjoituksessa esittelin itselleni ja teille, hyvät lukijat joulubudjetin. Katsotaanpas siis tähteitä.
Tämän tammikuun ensimmäisenä maanantaina voin ilokseni todeta, että joululahjabudjetti piti kutinsa. Siitä olen ylpeä ja onnellinen. Lisäksi selviydyin joulusta noin puolella siitä, mitä joulu on aikaisempina vuosina minulle maksanut. Mentaalipuolella on kyllä vielä tekemistä, koska jotain tästä joulusta jäi puuttumaan.
Tammikuulle kuuluu hyvät lupaukset ja iloksemme myös valtakunnan ykkösmedia tuottaa aiheesta juttuja. Otin Helsingin Sanomien jutusta inspiroituneena mainitun Daily Budget -sovelluksen käyttöön. Ensimmäisten käyttökertojen jälkeen voin suositella. Sovellus on hyvin helppokäyttöinen, havainnollistava ja selkeä. Olin verrattain hämmästynyt, miten vähän minulla onkaan käyttörahaa per päivä. Tämä on jälleen sovellus, mikä ei yksin riitä, mutta jos tarvitset apua luottokortti-detoxissasi, niin muutama näpy-näpy kännykän virtuaalinäppäimistöllä ja voit järkyttyä yhä uudelleen ja näin helpommin pysyä poissa luvattomilta teiltä. Toimii olennaisena osana pyhää kolminaisuutta (joka koostuu osista: Excel + Pivo + Daily Budget).
Toivottavasti saitte joulupukilta myös tarpeellisia ja hyödyllisiä lahjoja. Paras joululahjani on lapsesta saakka ollut ihana kirja, laadukas konvehtirasia, ja pari tuntia omaa aikaa näiden parissa aattoiltana. Tältä vuodelta ne jäi ikävä kyllä saamatta, mutta tämä olikin jo tiedossa etukäteen.
Olen jo muutamana vuonna pyrkinyt hankkimaan lahjottavilleni vain tarpeeseen osuvia lahjoja ja toivonut samaa myös heiltä. Haluan, että lahjani ilahduttaa, yllättää ja tuottaa hyvää mieltä tai hyödyttää saajaa jotenkin muuten. Välillä tavarapaljous ahdistaa niinkin paljon, että satunnaisina vuosina olemme sopineet ennen joulua, että aikuiset eivät lahjo toisiaan. Silti, aina silloin tällöin mukaan livahtaa aivan järkyttävän kammottavia lahjapaketteja, joiden sisältö lähinnä ärsyttää, kiukuttaa tai ei osu kohdalle sitten ollenkaan. Mitä siis tehdä näille paketeille? Itse olen häpeilemättä laittanut nämä kiertoon. Varastossa on ollut ihan oma hylly tällaiselle tavaralle. Ennen joulua raivasin romut ja annoin tai myin pois ylimääräiset. Mikäs sen parempaa mieltä tuottaisi, kuin tavara tarpeeseen ja vielä kohtuullisella hinnalla. Viime kirjoituksessa esittelin itselleni ja teille, hyvät lukijat joulubudjetin. Katsotaanpas siis tähteitä.
Joulubudjettirääppiäinen
Tämän tammikuun ensimmäisenä maanantaina voin ilokseni todeta, että joululahjabudjetti piti kutinsa. Siitä olen ylpeä ja onnellinen. Lisäksi selviydyin joulusta noin puolella siitä, mitä joulu on aikaisempina vuosina minulle maksanut. Mentaalipuolella on kyllä vielä tekemistä, koska jotain tästä joulusta jäi puuttumaan.
Daily Budget -sovellus
Tammikuulle kuuluu hyvät lupaukset ja iloksemme myös valtakunnan ykkösmedia tuottaa aiheesta juttuja. Otin Helsingin Sanomien jutusta inspiroituneena mainitun Daily Budget -sovelluksen käyttöön. Ensimmäisten käyttökertojen jälkeen voin suositella. Sovellus on hyvin helppokäyttöinen, havainnollistava ja selkeä. Olin verrattain hämmästynyt, miten vähän minulla onkaan käyttörahaa per päivä. Tämä on jälleen sovellus, mikä ei yksin riitä, mutta jos tarvitset apua luottokortti-detoxissasi, niin muutama näpy-näpy kännykän virtuaalinäppäimistöllä ja voit järkyttyä yhä uudelleen ja näin helpommin pysyä poissa luvattomilta teiltä. Toimii olennaisena osana pyhää kolminaisuutta (joka koostuu osista: Excel + Pivo + Daily Budget).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)