Oma tapa paras tapa, mutta kävin tässä pohtimaan laskutapojen eroja ja erityisesti niiden näyttämiä tuloksia, koska tämä oleellisesti heijastelee moraalipaniikin ja kokemani ahdistuksen määrään.
Nimittäin, kun olin laskenut tällä innovatiivisella tavalla kuinka monta prosenttia kuukaudessa saan säästöön palkastani, luku hipoi yli 60:tä %:a! Moraalipaniikki ja häpeä väistyivät jonnekin taka-alalle, erityisesti siinä vaiheessa, kun näin mitä MUUT saavat kuukaudessa samalla laskukaavalla.
Säästöjen innovatiivinen laskukaava
Tiukan puritaanisen käsityksen mukaan säästöt ovat vain sitä, mitä sinne säästötilille ja sijoituksiin menee ja tätä kaavaa olen itse tässä reippaat pari vuotta noudattanut. Osa ihmisistä kuitenkin laskee palkastaan säästöiksi asuntovelkojen lyhennykset (no joo, kyllähän se omaisuutta kartuttaa, oli se omaisuuden arvo sitten noussut tai laskenut myyntivaiheessa), autovelkojen lyhennykset (wft, itse en kyllä suurin surminkaan laskisi autoa sijoitukseksi tai säästöksi), säästötilille tehdyt siirrot (nyt päästään asiaa) sekä sijoituksiin siirretyt eurot (nyt ollaan asian ytimessä). Voilá! Mikäs hätä tässä, jos yli 60 % on "säästössä". Olenkin aina ihmetellyt, miten jotkut keulivat saavansa 75 % tuloistaan säästöön.
Koska olen tähän asti laskenut vain sitä, mitä saan säästötilille tai sijoituksiin ja toisaalta tietenkin Visa-velkaa lyhennettyä tämän vuoden alusta ihan tavoitteellisesti, ja siksi tämä laskutapa vähän ravisteli. Pienen pohdinnan jälkeen päädyin kuitenkin laveeraamaan säästämisen käsitettä, mutta jättäen auton sekä kulutusluoton lyhennyksen laskukaavasta pois.
40 % on keskimääräinen kuukausisäästöni, jos laskee mukaan säästötilille ja sijoituksiin siirretyt rahat sekä asuntolainan lyhennyksen.
10 % on keskimääräinen kuukausisäästöni, jos laskee vain säästöihin ja sijoituksiin siirretyt rahat.
Ylempi prosenttimäärä tuntuu todella paljon mukavammalta kuin alempi määrä. Kiitos tilastointi!