Kotoilun vaikutukset lompakkoon

Tämä jatkuva kotoilu on tuonut jotain pieniä arjen säästöjä, vaikka itse ajattelin, että kulut tasaantuisivat ja sen minkä bensassa säästää, ruokakaupassa menettää. Bensaa olenkin menopeliin ostanut viimeksi maaliskuussa. Tänään kävin toimistolla pyörähtämässä noin minuutin, kun hain kunnollisen työtuolin kotitoimistolle lainaan.

Oma buduni näyttää jokseenkin tältä. 

Nousseet kulut

Ruoka
Sähkö
Vesi

Laskeneet kulut

Työmaaruokailu
Bensa/bussikortti
Meikkiostokset
Vaateostokset
Omat ja lasten harrasteet ja iltapäiväkerhon kulut
Lasten kampaajakulut
Heräteostokset
Loman kulut

Tämä on myös kesän kulujen osalta harvinainen, että mitään perinteistä ulkomaan matkaa ei ole tiedossa tänä, eikä välttämättä vielä ensi kesänäkään. Lapset ovat myös perinteisesti harrastaneet jotain kerhoa kesän aikana, myös ne rahat jäivät nyt käyttämättä, kun kesken jääneet harrasteet paketoidaan korvauskertojen myötä kesän aikana. Itse olen käynyt kampaajalla normaalisti, mutta lapsia en nyt lähde ehdoin tahdoin kampaajalle viemään. Molemmilla pitkät ja tasapitkät hiukset, joten tein hirviniemet ja tasasin lasten hiukset vatupassia apuna käyttäen. Tuli yllättävän hyvät! Niin hyvät, että päästään tällä jonnekin elokuun alkuun, jolloin voidaan käydä tautitilanteesta riippuen ammattialisella siistimässä koulun alkua varten.

Somen mukaan monilla näyttää shoppailu pysyneen samassa ja verkko-ostoksia on tehty hyvin ahkerasti. Meilläkin posti tai DHL on käynyt rimpauttelemassa ovikelloa muutaman kerran karanteenin aikana. Itse olen ostanut vain tarpeeseen, kuten lapsille pakollisia urheiluvaatteita pieneksi jääneiden tilalle. Paitsi, tein yhden heräteostoksen, ihanan kesäpaidan, joka oli hyvin kallis, mutta alessa. Kävi kuitenkin niin, että parin päivän päästä kauppa ilmoitti, että poikkeustilanteen takia toimitusaika venyy todella pitkälle kesään ja tiedusteli mitä haluan tehdä. Kuluttajansuojassa on lauseke, jonka mukaan voin tällaisessa tilanteessa perua kaupan ja tällä kertaa, harvinaista kyllä, päädyin tähän perumisratkaisuun*.

Holtiton Visa-addiktioni on tässä matkan varrella tullut varmasti monelle selväksi ja osaksi siksi aloin blogia kirjoittelemaan, jotta voisin pyristellä siitä irti. Nyt on muuten toista viikkoa vihdoin sellainen tilanne, että visa on nollilla. On aikas mukavaa katsoa seuraavan palkkatulon budjetti, kun kulutusluotto ei haukkaa sitä perus-500 € käteen jäävästä osasta, kun sitä yrittää epätoivoisesti lyhentää vaikka samalla koko ajan käyttää luottoa. Tuosta osa on nyt suoraan menossa säästöön ja sijoituksiin. 🙏 Ensimmäistä kertaa saan kiksejä siitä, että visassa ei ole satasia ja tuhansia velkaa ja paidan* ostaminen visalla aiheutti ahdistuneen katumisreaktion ja kun kauppa peruuntui, se aiheutti lähinnä helpotuksen tunteen. Interesting, tätä täytyy reflektoida sohvalla keskenään vaikka jäätelön kera.