Tilin ylityksestä ja kuluista (reflektointia)

Taas tuli hiljennyttyä budjetin ääreen. Nyt ei enää tarvitse mykistyä, vaikka ei mitään täydellistä suoritusta tälle vuodelle ole tulossa. Numerot kylläkin näyttävät aika paljon paremmilta kuin kahtena edellisenä vuotena. Vuotta on vielä jäljellä, mutta tässä vähän reflektointia.

Viime vuonna ylitin tilini 8:na kuukautena, sitä edellinen luku on noin 100 %. Tänä vuonna ylityksiä on tullut vain kahtena (so far), eikä nekään mitään järkyttäviä. Muutin vähän tiliöintitaktiikkaa vuoden alusta, kun huomasin hienosäädön tarpeen, mutta ei senkään vaikutus sentään noin dramaattinen ole. Eli homma on ollut hanskassa vuosi vuodelta paremmin.  Aloittaessani ajattelin, että tämä on muutaman kk homma. Että aika pitkä projekti tästä sukeutui mutta kirjoittaminen on ollut aika hauskaa ja näiden topiikkien miettiminen myös osaltaan pitää raha-asiat tuoreena mielessä.

Kuluista

Tänä vuonna kolme suurinta kuluerää ovat yllättäen lapset, ruoka ja auto. Reflektointi jatkuu alla.

Lapset, mitäs ihanaisista, mutta hitto niiden ylläpito ja harrastukset maksavat (edelleen)! 😜

Olemme puolison kanssa jakaneet kulut suurin piirtein puoliksi kaikesta yhteisestä, vaikka puoliso tienaa noin kolmanneksen enemmän. Sen jälkeen kun aloitin budjetoinnin ja tajusin sen todellisen summan, mikä menee lapsiin vuodessa, aloimme jakamaan kuluja paljon tasapuolisemmin. Se on kyllä keskustelu, mikä jokaisen (yleensä) naisen kannattaa käydä. Maksumiehen hattua on ihan turha sovitella altruistisesti päähänsä, lapset ovat yhteisiä. Parhaassa tapauksessa nainen maksaa kaikki lapsien kulut ja mies saa vuodessa saman verran säästöön/sijoituksiin tai hyvään elämään.

Positiivisella puolella on yllättäen auto. Sen kaikki yhteenlasketut kulut kuukaudessa ovat noin 275 €, siis mukaan lukien bensat ja verot ja vakuutukset. Tänä vuonna kuluja nosti nuo pari talvipalloa, jotka jouduin ostamaan. Työn takia tällä hetkellä ei ole mahdollista käyttää pelkästään julkisia ja pyöräillä, mutta mielestäni kulutaso on kohtuullinen suhteutettuna siihen vapauteen ja nopeuteen, mitä yksityisauto suo. Koko ajan kuitenkin lasken vuosia siihen hetkeen, kun perheemme pärjää yhdellä kaaralla.

Ruokakulut löytyvät toki top 3:sesta, mutta tänä vuonna olen kuluttanut vähemmän ruokaan kuin aikaisempina vuosina tähän mennessä jostain syystä, mutta en tiedä mistä. Saman verran perhe kuitenkin syö - ehkä jopa enemmän, koska lapset kasvavat ja kuluttavat enemmän.