Oi kallis toukokuu, onko palkkapäivä jo pian?

Minulla on mutulla syntynyt peruskulutuksen vuosikello, jossa eri kuukausissa on tiettyjä, vuosittain toistuvia suuria kuluja, esim vakuutukset, lasten harrastusmaksut seuraavat puoli vuotta eteenpäin yms. Auton vakuutus on lähemmäs tonnin ja lasten harrastusmaksutkin lähentelevät tuota summaa. Nämä laitan ennakoivasti sen kuun menoihin kalenterissa, jotta en unohda mitään. Lisäksi se tietenkin on budjetointi-excelissä, jota päivittelen kerran kuukaudessa. Olen jakanut nämä kulut 12 eli kuukausieriin ja laittanut palkasta sivuun tuon summan digitaaliseen säästöpossuun. Toukokuu ei ole ollut tähän mennessä tutkalla, mutta nyt se sinne pääsee. Toukokuussa pitikin nyt maksaa lasten harrastuksia, vaikka aiemmin nämä laskut ovat realisoituneet vasta syksyllä kun harrastukset alkavat. Korona varmasti tässäkin vaikuttaa, mutta minä en ollut varautunut. Lisäksi päiviä toukokuussa on 31, joten palkka tulee hieman myöhemmin kuin muissa kuukausissa tänä vuonna (tokikaan tämä ei ole mikään syy, aika monessa kuukaudessa on 31 päivää). Siispä, tuulahdus lähimenneisyydestä: Seuraavaan palkkaan on lähes kuukausi, mutta rahaa on vain kahdelle viikolle. 😒

Välittömästi kun rahat hupenivat tililtä, niin huomasin, että meillähän ei ole vielä kesäkukkia ollenkaan terassilla (näyttää aika kuolleelta terassilla juuri nyt, mitähän naapuritkin sanovat), kauhean kuuma, kesävarpaat näyttäisi kivalta kengissä, missä näkyy varpaat (shellac, kuinkas muuten) ja eikös nyt olisi kiva tehdä kulmien mikroneulaus (olen tätä haaveillut kauan, mutta vielä en ole saanut rahoja sivuun). Oikeita tarpeita on lasten vaatteita, hampaiden putsaus, synttärilahjojen (yllättävän paljon menee tähän rahaa) ostoa peruselämisen päälle. Nyt kävin sitten rokottamassa säästöpossua, jotta räpiköin jotenkin seuraavaan palkkaan enkä vinguttelisi visaa. 

Spoiler: olen vinguttanut lisäksi visaa. 

....niihin kesävarpaisiin.

plääh.

Vuosi päättyy hyväntekeväisyyteen

Lahjoitan joka joulu pienen summan hyväntekeväisyyteen, tai osallistun Joulupuu-keräykseen tai vastaavaan. Tänä vuonna hyväntekeväisyyskohteeksi valikoitui Hurstin apu ja mobile paylla, totta kai. Lisäksi suunnittelen laittavani Hopen kautta pienen summan, koska Joulupuu-keräys on näin karanteenivuonna vähän hankala toteuttaa (en edes tiedä missä lähin puu nyt luuraa) ja Hope tekee yhteistyötä Prisman kanssa. Sieltä vain verkkokaupasta valitsemaan Hope ja yhdistys hoitaa kaiken muun, mukaan lukien paketointi. Helppoa! 

Syksyn mittaan olen tehnyt myös täsmälahjoituksia valitsemalleni perheelle Apuna r.y:n kautta. Siellä on valitettavasti runsaudenpulaa, mutta yhden apua pyytävän yli hyppäsin suosiolla. Nimittäin sellaisen, missä pelkästään erilaiset pikavipit ja visavipit + vuokra nietostuivat huimaan 2 500 €/kk. Tähän päälle kuukauden ruoka monelle suulle ja muut peruskulut, esim puhelin, sähkö, netti, niin päästään jo 3 000 €/kk. Jotta kukaan yksinhuoltaja pyörittäisi tällaista palettia, pitäisi palkkatulot ja tuet yltää yhteensä yli 6 000 €/kk. Taisi liipata vähän liian läheltä.

Ja tällä näppärällä aasinsillalla päästään Tuhluriin. Oma joulu näyttää menevän vähän yli budjetin, miinusta tulossa noin 300 €. Ei siis täydellistä, mutta elän tämän kanssa. Oikein hyvää joulua, vilkutellaan pukille ikkunasta ja pysytään terveinä!

Mitä kahden luottokortin taktiikalle kuuluu?

Kaikki taloudellisen katastrofin ainekset olivat potentiaalisesti kasassa siinä vaiheessa, kun päätin ottaa toisen luottokortin. Itselläni oli siinä vaiheessa sellainen pieni ääni takaraivossa ja jännitys mahassa, että mitähän tästä nyt seuraa, pysyykö hommat hanskassa. Äänen suljin pontevasti mielestäni ja marssin kohti tuntematonta. Nyt näin puolen vuoden jälkeen ja yllättävää kyllä, tämä Amex näyttää sopivan minulle oikein hyvin.

Suurin syy on ehkä se, että tällä Amex-puljulla lasku luodaan automaattisesti koko laskutuskauden kertyneelle summalle ja näen sovelluksesta kulutukseni, laskukertymäni, eräpäiväni yms. Nyt jostain syystä Visan puolella minulla on minimilaskutus jokin 80 €/kk eikä siellä puolella ole saatavilla Pivoa kummempaa sovellusta, koska kortti on pankin kytkykortti eli ilmainen (ja syksystä en tiedä, koska tuo amexin vuosimaksu on sen verran suolainen, että en sitä jatka). Pivokin on ihan jees, mutta Amexin sovellus on parempi kulutuksen seurantaan.

Koska tiedän hövelin itseni eikä tavoitteena ole luottokorttivankeus, niin olen Amexia käyttänyt suoraan siten, että käytön jälkeen olen heti kotiin päästyäni maksanut käyttämäni summan pois tililtä enkä siis käytännössä käyttänyt sitä luoton puolta perinteisessä mielessä. Luottokortti on kuitenkin pakko olla olemassa, joten tämä tapa on se ainoa tapa minulle käyttää korttia. Kiva testailla, paljonko pisteitä ehdin kerätä tässä ilmaisen kokeiluvuoden aikana, niitä sen kummemmin kuitenkaan tavoittelematta.

Kunhan saan sen Visan nollille (taas) siinä maaliskuussa, ainakin maksusuunnitelmani mukaisesti, niin tämä on se aiottu tapa käyttää myös Visaa. TAI jos sitä luoton puolta nyt jostain syystä tarvitsee, niin sitten selkeä maksusuunnitelma. Esim tonnin lennot visalle ja niitä sitten maksetaan seuraavat 4 kuukautta tasaerin tms. Ehkä huono esimerkki, koska lomaan ei käytetä enää visaa, lomarahat pitää olla etukäteen säästössä.

Ja itse asiassa, tuli vastustamaton halu vähän testailla henkisiä limiittejä. Eli ajattelin olla käyttämättä luottokorttien luotto-ominaisuutta huhtikuussa. Sen jo kirjasinkin buduun ja nyt kun sen tänne laitoin, niin sittenhän se tapahtuu. Eli tipaton huhtikuu tulossa (ja pari kuukautta aikaa henkisesti valmistautua). Ja se olisikin oman muistini mukaan sitten ensimmäinen sen jälkeen, kun olen luottokortin hommannut. Eli noin 20 vuoteen. Että sori pankki ja muut palveluntuottajat, tämä entinen kultapossuasiakas siirtyy takaisin perustasolle.

Tarkan markan mimmi päivällisellä kavereiden kanssa

Tammikuu on täällä ja koen, että olen vahvistunut uskossani eli talousasenteessani. Ehkä olen jo muuttunut kitupiikiksi, en tiedä. Ennen joulua kävin päivällisellä muutaman kaverin kanssa ja näin siinä sitten kävi.

Alustuksena kaikille teini-ikäisille lukijoille tiedoksi, että tässä ruuhkavuosi-iässä niitä vähän etäisempiä kavereita/entisiä, kivoja työkavereita yms tuttavia nähdään hätäseen noin kerran puolessa vuodessa, tai jopa harvemmin. Joskus keksitään jotain muutakin, mutta aika usein käydään päivällisellä jossain kivassa paikassa. On kiva rupatella hyvän ruoan ja juoman ääressä rauhassa. Juttu jatkuu siitä, mihin se viime kerralla jäi, oli aikaa kulunut sitten miten paljon tahansa. Parasta on se, että joku muu on tehnyt sen ruoan eikä kukaan roiku lahkeessa tai pyydä pyyhkimään pyllyä kesken ruokailun (riippuu toki omista mieltymyksistä ja paikkavalinnoista) ja juoma virtaa ja irrottaa kielenkannakkeet.

Nyt jostain syystä tänne härmän periferiaan on pesiytymässä kumma "kansainvälinen" tapa, minkä mukaan lasku jaetaan tasan pöytäseurueen kesken, söit sitten pelkän salaatinlehden vedellä tai 5:den ruokalajin illallisen maisteluviineineen. Stop sanoo Tuhluri. Ja sanoi myös pöydässä. Pöydän kansainvälisimmillä härmäläisillä meni toki martiinin oliivi väärään kurkkuun. Tai ehkä se oli sitä, että aikaisemmin en ole näissä karkeloissa juuri himmaillut. Pidin kuitenkin pääni. Siinä vaiheessa, kun laskun tilannut mestari ilmoitti suurielkeisesti, että kaikille varmaan käy jako kuten ennenkin, eli tasan, niin kävimme varsin mielenkiintoisen, mutta lyhyen keskustelun, jonka voitin. Kinda. Ainakin lompakon mukaan. Sosiaalisesti tilanne oli tietenkin kiusallinen (eikä välttämättä toistettavissa sydänystävien kesken). Mutta olen varma, että osallistujissa on muitakin, jotka haluavat maksaa vain omansa.

Jos kuitenkin miettii toiseen kertaan tätä kansainvälistä tapaa, niin saattaa löytää onttouksia. Mielestäni tämä laskun jakaminen tasan todellisuudesta huolimatta on ajatuksena lähinnä helpottaa tarjoilijan työtä ruuhkaisessa Etelä-Eurooppalaisessa tapas-paikassa (jossa per ruokailija lasku on noin 15-20 € nykyrahassa). Suomessa ei ole samanlaista ruokakulttuuria, eikä myöskään samanlaista ruuhkaa ja pitkän kaavan ruokailu mukavassa ravintolassa maksaa vähintään viisinkertaisesti. Lisäksi, tarjoilija on ruokailijan apuna, ei toisinpäin. Jos kaikki ruokailijat ovat suomalaisia, niin sitä suuremmalla syyllä jokainen voi maksaa ihan sen minkä tilasikin. On typerää itsensä korottamista muiden yläpuolelle, jos tässä kohden alkaa ylenkatsoa kaveriaan junttimaisuudesta. Ja jos nyt oikein välttämättä haluaa, että maksu on ravintolan suuntaan helppo, niin voi maksaa koko seurueen laskun, ja sen jälkeen jokainen voi osuutensa siirtää mobile paylla tai vastaavalla syöpöttelyt ja juopottelut. Lahjoitan säännöllisesti hyväntekeväisyyteen, mutta hyvin toimeen tulevien kanssa-ruokailijoiden ruokia minun ei tarvitse maksaa. Eli pitäkää lompakoistanne kiinni!

Toinen kysymys on, että pitääkö näissä sitten käydä, jos pitää penniä venyttää jo heti eteisessä. Olen katsonut, että tietyn ryhmän kokoontumiset ovat ammatillisesti tärkeitä ja tämä on ikään kuin investointi itseen ja tilaisuus verkottoitua. Ja nykyään tosiaan tilaan sen salaatin, veden ja ehkä yhden drinkin ja ravintolakulut vuodessa ovat nykyään erittäin maltilliset (vs. muutama vuosi sitten, kun ravintolakulut olivat top 5:sessa!).

Vuoden viimeinen postaus

Näin kääntyy tämäkin vuosi jälleen kohti loppuaan ja on aika arvioida kehitystä ja edistystä sekä valmistautua tulevaan.

Olen ylittänyt tänä vuonna tuloni "vain" neljänä kuukautena. Nuo kolme muuta ylitystä olivat vähän rankempia, mutta tämän kuun ylitys on ollut 50 senttiä! Mutta yli mikä yli ei voi mitään. (Vaikka tekisi mieli käydä kaivelemassa veitsellä säästöpossua, tai palauttamassa pulloja, jotta saan rivit kauniisti järjestettyä).

Viime vuonna ylitin tilini 8:na kuukautena, joten olen onnistunut puolittamaan nämä ylityskuukaudet. Jos pureutuu hieman syvemmälle, huomaa, että ylityksiin on ollut syitä, esim olemme tilanneet pienen rakennelman tontille, jonka budjetti luonnollisesti ylittyi 200 %:lla. Nyt se on tehty ja alta pois. Olen ylpeä siitä, että en joutunut hirveästi rokottamaan säästötiliä, vaan sain rahoituksen järjestymään muilla keinoin. Yksi hyvä pieni puskuri tai ehkä paremminkin joustovara on ollut ylimääräinen asuntolainan lyhennys. Tällä hetkellä asuntolainan kuukausierä on aika pieni suhteessa tuloihin, joten olemme siipan kanssa sopineet, että maksamme sen tuplana nyt kun korot ovat alhaalla eikä kulut päätä huimaa. Tämän kuukauden ylimääräisen rakennuskulun siis katoin veronpalautuksilla ja siirtämällä tämän ylimääräisen lyhennyksen rakennelmaan, joka nyt vihdoin on valmis. Positiivisella puolella ja uskomatonta kyllä olen sittenkin päässyt asettamiini säästötavoitteisiin. Tuossa puolessa välissä vuotta näytti aika synkeältä, mutta jotenkin olen pystynyt kirimään loppuvuonna. Eli kokonaisuudessaan voi olla tyytyväinen ja edistystä on tapahtunut?

Ensi vuotta ajatellen kävin hienosäätämässä budjettia entistä yksityiskohtaisemmaksi eli lisäilin exceliin rivejä ja selityksiä. Päätin myös, että kulupuolen Excel pyörii jatkossa viikoittain. Hesarissa oli taannoin esittelyssä typykkä, joka teki kuluseurannan kalenteriinsa päivittäin. Tämä ajatus jotenkin alkoi kiehtoa, ja jo pyörittelin samankaltaista ajatusta, mutta toisaalta siirryin pelkkään sähköiseen kalenteriin jo yli 10 vuotta sitten. En ole siihen halunnut ottaa tällaista lisuketta enkä jaksa kanniskella ylimääräistä kalenteria laukussani eli tämä ajatus vielä hakee paikkaansa.

Näillä sanoin ponnistamme kohti uusia pettymyksiä! Oikeasti uskon, että ensi vuodesta tulee jälleen hallitumpi ja hillitympi kuin näistä aiemmista. Toivotan menestyksekästä uutta vuotta itselleni ja lukijoille!

via GIPHY

Tilin ylityksestä ja kuluista (reflektointia)

Taas tuli hiljennyttyä budjetin ääreen. Nyt ei enää tarvitse mykistyä, vaikka ei mitään täydellistä suoritusta tälle vuodelle ole tulossa. Numerot kylläkin näyttävät aika paljon paremmilta kuin kahtena edellisenä vuotena. Vuotta on vielä jäljellä, mutta tässä vähän reflektointia.

Viime vuonna ylitin tilini 8:na kuukautena, sitä edellinen luku on noin 100 %. Tänä vuonna ylityksiä on tullut vain kahtena (so far), eikä nekään mitään järkyttäviä. Muutin vähän tiliöintitaktiikkaa vuoden alusta, kun huomasin hienosäädön tarpeen, mutta ei senkään vaikutus sentään noin dramaattinen ole. Eli homma on ollut hanskassa vuosi vuodelta paremmin.  Aloittaessani ajattelin, että tämä on muutaman kk homma. Että aika pitkä projekti tästä sukeutui mutta kirjoittaminen on ollut aika hauskaa ja näiden topiikkien miettiminen myös osaltaan pitää raha-asiat tuoreena mielessä.

Kuluista

Tänä vuonna kolme suurinta kuluerää ovat yllättäen lapset, ruoka ja auto. Reflektointi jatkuu alla.

Lapset, mitäs ihanaisista, mutta hitto niiden ylläpito ja harrastukset maksavat (edelleen)! 😜

Olemme puolison kanssa jakaneet kulut suurin piirtein puoliksi kaikesta yhteisestä, vaikka puoliso tienaa noin kolmanneksen enemmän. Sen jälkeen kun aloitin budjetoinnin ja tajusin sen todellisen summan, mikä menee lapsiin vuodessa, aloimme jakamaan kuluja paljon tasapuolisemmin. Se on kyllä keskustelu, mikä jokaisen (yleensä) naisen kannattaa käydä. Maksumiehen hattua on ihan turha sovitella altruistisesti päähänsä, lapset ovat yhteisiä. Parhaassa tapauksessa nainen maksaa kaikki lapsien kulut ja mies saa vuodessa saman verran säästöön/sijoituksiin tai hyvään elämään.

Positiivisella puolella on yllättäen auto. Sen kaikki yhteenlasketut kulut kuukaudessa ovat noin 275 €, siis mukaan lukien bensat ja verot ja vakuutukset. Tänä vuonna kuluja nosti nuo pari talvipalloa, jotka jouduin ostamaan. Työn takia tällä hetkellä ei ole mahdollista käyttää pelkästään julkisia ja pyöräillä, mutta mielestäni kulutaso on kohtuullinen suhteutettuna siihen vapauteen ja nopeuteen, mitä yksityisauto suo. Koko ajan kuitenkin lasken vuosia siihen hetkeen, kun perheemme pärjää yhdellä kaaralla.

Ruokakulut löytyvät toki top 3:sesta, mutta tänä vuonna olen kuluttanut vähemmän ruokaan kuin aikaisempina vuosina tähän mennessä jostain syystä, mutta en tiedä mistä. Saman verran perhe kuitenkin syö - ehkä jopa enemmän, koska lapset kasvavat ja kuluttavat enemmän.

Toisen vuoden tilinpäätös

Luin tuon vuoden takaisen vuodatuksen. Ensimmäisen vuoden tilinpäätöksestä ei juuri kostu eikä välttämättä tästäkään, mutta tänään ynnäilin taas lukuja, ja näyttää kyllä todella paljon paremmalta kuin vuosi sitten. Tällä hetkellä Visa-luoton saldo on pienempi kuin pankkitilillä makaava raha. Historiallista! Tosin repsahdin hiihtolomalla, joten onhan sitä taas makseltu monta kuukautta, ja sinne säästöpuolelle on sitten ollut vähemmän tunkua tässä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Muutenkin olo on optimistinen. Tilillä on - lomarahojen ansiosta - toki normaalia suurempi määrä fyffeä. Heti tulee levoton olo, että jotakin pitäisi ostaa. Kävin Zalandolla pyörimässä, mutta onnistuin hillitsemään itseni. Sinne jäi ostoskoriin "jotain kivaa" eli kaikki täysin turhaa ja tarpeetonta. Oikeasti seuraavan hankinnan on syytä olla kunnolliset, laadukkaat, tyylikkäät ja kestävät työkengät. Niitä ei kylläkään Zalandolta ostella.

Yleensä palkkapäivänä on laskujen yms. käteen jäänyt niin pieni summa, että sillä jotenkuten pääsee tilistä toiseen. Tai sitten Visalla loput. Olen niin tottunut siihen, että sitä ylimääräistä ei kerta kaikkiaan ole, että olen nyt joka päivä käynyt katsomassa sovelluksista käyttötilien summat. Huumaava tunne, mutta koska samalla hetkellä iskee lepsuus ja halu tehdä sitä ja tätä ja ostella uutta, niin on varmasti parempi laittaa lapsilukko päälle, eli siirtää vaikka sinne OP:n virtuaaliseen säästöpossuun kaikki ylimääräinen. Näin siis teen. Toisen vuosipuoliskon osalta (jälleen kerran voi huokaus) on tavoitteena keskittyä myös säästämiseen. Tavoite on itse asiassa hieman realistisempi, koska tietyt lapsiin liittyvät kulut pienenevät, joten käytettävissä oleva rahan määrä kasvaa hieman, vaikka mikään ei sinänsä muuten muutu.

Tämän postauksen myötä Tuhluri jää lomalle, ja palaa astialle loppukesästä. Oikein vastuullista kesää kaikille rahankäyttäjille!
via GIPHY

Hello 2018, täältä tullaan! Tällä kertaa varustautuneena.

Herran vuosi 2017 lähestyy loppuaan. Mutta ei se mitään, aina voi aloittaa alusta uutena vuotena! Tuhlaajaprinsessa ei sentään ihan alusta lähde liikkeelle, koska budjetoinnissa edistymistä on tapahtunut aivan hurjasti viimeisen 18 kuukauden aikana.

Tekstissä Neuvojen ykkönen polla säkenöi, kun tuhlaajaprinsessa tajusi jotain olennaista budjetoinnista. Budjettipeelot löivät taatusti päätään seinään tekstiä lukiessaan, mutta hei! parempi myöhään kun ei milloinkaan.

Teksti oli mielestäni oivallinen, mutta jos et jaksa lukea sitä, niin tiivistetysti sanottuna viesti oli seuraava: budjetin voi tehdä vasta, kun oikeasti tietää mihin rahat vuoden aikana kuluvat. Kulukirjaukseen pohjautuen kulut jaetaan jokaiselle kuukaudelle tasaisesti tai epätasaisesti, mutta ainakin tiedostaen. Tietty  määrä massia pitäisi saada siis säästöön vuoden tulevia kuluja varten. Jotta sukanvarsi myös pullistuisi muustakin kuin lihavista sääristä, niin kuukaudessa pitäisi jäädä myös jotain säästöön, oli se sitten muutamia euroja, kymppejä tai satasia. Näistä lähtökohdista tein budjetin vuodelle 2018.

Tavoitteet vuodelle 2018

Tähän vuoteen perustuen määrittelin tavoitteet säästötilille, rahasto/osakesäästämiselle ja tietenkin määrän sivuun laitettavia pennosia varten, mitkä käytetään suuremmissa kuluissa. Sen lisäksi tiputtelin kaikki kikut eli kiinteät kulut ja tiedossa olevat erät (päivähoitomaksut, lehtitilaukset, kampaajakulut) relevattien kuukausien kohdille. Voittoisaa on myös se, että bensakuluni ovat noin vakio ja hieman yllättävästi niin on myös vakiintunut ruokaan kuluva summa kuukaudessa. Eikä se ole pröystäilevä summa ollenkaan.

Kuitenkin. Jos en mitenkään vähennä tai (yritä) järkeistä(ä) kulutustani (taas ja jälleen kerran. huokaus.), jokaisen kuukauden kohdalla pitää siirtää sivuun 350 € isompia menoeriä varten. Näihin kuuluvat auto (huolto, vakuutus ja verot), muut verot sekä lomat. Summa nousee 50 €:lla siihen 400 €:oon, jos haluan saada esim 50 € kuukaudessa säästöön. Paljon tämän enempään en voi venyä kuukaudessa (ja kyllä, tiedostan, että tuo summa säästöön kk on monelle aivan tähtitieteellinen luku). Tämän vuoden aikana säästötilini on painunut katastrofirajan alapuolelle, joten sen palautus takaisin normirajoille on yksi ensi vuoden päätavoitteista. Ihan liian pitkälle en taida siinä tavoitteessa päästä 50 €/kk vauhtia.

S U 2018!

Tänään sataa mukavasti lunta, joka toivottavasti säilyy joulunpyhien yli. Tämä oli Tuhlaajaprinsessan viimeinen postaus tänä vuonna. Tarina jatkuu ensi vuoden puolella!

Oikein mukavaa joulua ja uutta vuotta!

Neuvojen ykkönen

Mikä neuvoksi, rakas internet, jos varat eivät riitä?

Neuvoja on yhtä monta kuin antajiakin, mutta tämä OP:sta bongattu yksi neuvo käy oikeasti järkeen ja on helppo toteutta. Itseäni ärsyttää suunnattomasti neuvot, jotka eivät oikeasti neuvo tai ovat tyhjää täynnä. Vaikka, "koita hankkia lisäansioita esimerkiksi kirjoittamalla blogeja" tai "tee limonadia ja myy naapureillesi" tai "syö kaalia, se on halpaa".

No, Tuhlaajaprinsessa voi valistaa teitä kaikkia, että Visa ei ole juuri sponsorisopimuksen kanssa ovikelloa rimpautellut. Ja aika moni suomalainen voi kirjoitella blogeja sormet sinisinä, mutta ei niistä ikinä mitään rahaa tipu. Ehkä noin 5 %:lla koko blogisfräärin kirjoittajista on OIKEASTI jotain sellaista sanottavaa, joka koskettaa/naurattaa/neuvoo/auttaa/rentouttaa/sivistää/inspiroi/yms. blogilukijoita (tähän voisi jo laittaa pisteen) JA jossa mainostajat haluavat tyrkyttää tuotteitaan. Kaali on toki halpaa ja hyvää, ja saattaahan se vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen ehkä juuri kaalinlehden ohuuden verran. Keskimmäisen neuvon antaja voi puolestani hukkua H₂CO_3:seen.

Neuvon tulkinta ja päättelykehä

Osuuspankin neuvo käytännössä on, että käsittele nyt hyvä ihminen tulevia, tiedossa olevia suurehkoja kuluja kuukausittain. Jos omistat auton, jaa auton huoltokulu tasan vuoden jokaiselle kuukaudelle. Näin kulu tulee säästettyä ihan huomaamatta! Helppoa kuin heinänteko!! Tämä neuvo on saattanut joillekin valjeta ihan oman ajattelutyön tuloksena, mutta tuhluriprinsessa koki valaisevan hetken.

Oletteko valmiina...rumpujen pärinää..Tämä on se tapa, millä kuukausibudjetti pitäisi tehdä!!! Eli vuosibuduun ihan kaikki, sen jälkeen jyvitys isoista menoista joka kuukaudelle. Jos auton huolto vuodessa on 1 000€, niin siirrät joka kuukausi 100 € sivuun. Ei tunnu enää yhtään pahalta! 😉😉😉

Niin, ja jos jyvityslaskelman tulos yllättää eikä varat riitä siirtämään jyvitettyjä lentolippuja, lomia, uusia merkkivaatteita, uusimpia teknisiä vimputtimia, EI SE TULE RIITTÄMÄÄN SIINÄKÄÄN KOHTAA, KUN KULU REALISOITUU TAI AIOT MARSSIA KAUPPAAN!!!

Huono puoli tässä on vain se, että - oikeasti - näin tarkan budjetin pystyy tekemään vasta vuoden, analintarkan kirjauksen jälkeen. Tämä voi tuntua todella pitkältä ajalta ja tekee mieli luovuttaa ennen kuin alkaakaan, mutta tähän ei ole oikotietä tai laastaria. Suck it up!  

Ensi tekstissä: Tuhlaajaprinsessan kakkara.
P.S. Pahoittelut tähän tekstiin edelleen jääneestä huutomerkkimäärästä!!!

Ensimmäisen vuoden tilinpäätös

Aloitin blogin kirjoittamisen noin vuosi sitten. Ylätason tavoitteena on (edelleen) talouden haltuunotto ja Visa-riippuvuudesta vieroitus. (Lue: Kasvaminen aikuiseksi ja vastuulliseksi rahankäyttäjäksi.) Alatason tavoitteena oli budjettiseurannan tekeminen säännöllisesti, jotta voin ymmärtää hedonistisen kulutuskäyttäytymiseni kipukohdat.

Vuosipäivänän kunniaksi olen tehnyt pienen katsauksen kuluneeseen ja listannut (ne pienetkin) edistymiset.

Suurin ilon aihe on ehdottomasti se, että Visa ei kasva korkoa, vaan pystyn maksamaan joka kuukausi käyttämäni lainan. Joka kuukausi myös korvamerkkaan itselleni budjettiin sen summan, millä ajattelen seuraavan kuukauden pärjääväni. Ja sitten ylitän sen 300 %:sesti.

Olen pystynyt laittamaan rahaa sivuun sukanvarteen eli säästöön tämän vuoden tiedossa olleisiin veroseuraamusiin ja isoihin hankkeisiin. Säästötililleni perussaldo ei ole karttunut, mutta se ei ole myöskään supistunut. Loppuvuodesta, kun nämä pakolliset, suuret menot on maksettu, päättäväisesti siirrän joka kuukausi niin paljon kuin mahdollista säästötililleni. Säästötilin saldokasvun seuraaminen on melkein yhtä tyydyttävää kuin päätön tuhlaaminen.

Vielä on tekemistä 

 

Niin on. Siitä lisää jatkossa.