sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Onnittelu Minnalle, ex-tuhlaajalle, nykyiselle monimiljonäärille!

Mitä minun keski-ikäiset, mutta vielä ikänäöttömät silmäni näkevätkään! Iltapulussa hehkutetaan entistä Tuhluria, josta on sulkeutunut oikein säästämisen ja sijoittamisen kuningatar. Nyt ei kannata käsittää väärin, saavutus on oikein hieno, ja hyvä homma kaikkinensa, mutta samalla juttu herätti epäilykset kahtaalla.

A) Retoriikka. Onkos Minna käynyt lukemassa Tuhluria ja ottanut omakseen allegorian laihdutukseen? Vai olemmekos Minnan kanssa keksineet saman asian, mutta vähän eri aikoihin? Tuhluri ei ole vastaavaan allegoriaan ennen itse keksimäänsä törmännyt, mutta ainahan kaikki on mahdollista alitajunnan ihmeellisessä maailmassa.

Minnalla on noin 6 vuoden etumatka Tuhluriin, ja nyt näin 3 vuotta tahineena ja kohta oman kukkaronsa herrana Tuhluri vilpittömästi onnittelee ja suuntaa orastavan kateuden piikin tuottavaan, oman kukkaron hallintaan tähtäävään toimintaan. En kuitenkaan tee sitä velkarahalla, en Visan enkä pankin. Siitä alla.

B) Harhaanjohtava markkinointi. Jotta noin vuodesta 2011 tähän päivään olisi päässyt jutun antaman mielikuvan mukaiseen elämään, niin olisi pitänyt vaurastua noin 6 000 €/kk. Siis vaurastua. Ei edes tienata. Tienistit pitäisi olla jotain 10 000 - 12 000 €/kk, jotta päästään noihin esitettyihin lukuihin. Eli koira piilee haudattuna siihen, (kuvassa Jake and the Fatman)

että Minnalla saattaa olla jonneenin verran velekoo esim noista 10 sijoitusasunnosta. Eli vipua. Jos ja kun se lama sieltä jossain vaiheessa iskee, ja velkataakka on se puoli milliä viiva milli, niin siinä on pikkuinen riski, että saattaa käydä ohraisesti. Erityisesti, jos nyt tulevissa eduskuntavaaleissa päästämme SDP:n ja vasemmistoliiton hallitukseen perseilemään niin sitä ei tiedä millaisia uusia veroja näille ahneille kapitalistiasuntosijoittajille keksitään ja jos lamaa pukkaa, niin miten paljon asuntojen arvo romahtaa. Samalla voi romahtaa vuokratulot, jos asuntoja yhtäkkiä pilvin pimein tarjolla ja pakko alentaa vuokraa, jotta saa edes jotain tuloja. Nämä tulot eivät välttämättä kata nousseita korkoja ja lainan lyhennyksiä.

Homman vaikeus on siinä, että nämä vaurastumistarinat ovat oikeasti tärkeitä. Tämä oli minulle tärkeä juttu siinä mielessä, että joku muukin on elänyt tällaista vastaavaa elämää kuin allekirjoittanut, ja on onnistunut vivuttamaan itsensä siitä suosta ulos. Minulla on vielä prosessi pahasti kesken eikä velkavipu kuulu käytettyihin työkaluihin. Tarinat ovat tärkeitä myös siitä näkökulmasta, että levitetään kansankapitalismia ja näytetään onnistumisia, jolloin säästämisen kipinä saattaa syttyä siellä punaisimmankin perheen vesassa.

Samalla, nämä tarinat ovat vaarallisia. Jos joku töhöpää nyt hieman löysällä mentaliteetilla iskee itsensä löysään hirteen ostamalla 10 vuokra-asuntoa lainaamalla tappiin saakka ja takaamalla seuraavan lainan edellisellä, velalla ostetulla sijoitusvuokra-asunnon arvolla, niin siinä on kuulkaas sellainen korttitalo, että ei tarvitse olla kuin kova Brexit, niin esimmäiset kaatuvat.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti