MIKSI säästää eläkeikään ja vanhuuden vuosiin vaikka saisitkin mukiin menevän eläkkeen?

Niin, välillä ihan fiksuillakin ihmisillä ei yhdistä ja muumi eksyy matkalla laaksoon. Kuten nyt Tuhlurilla. Olen osittain toistanut muiden hokemaa mantraa, että pitää olla rahaa eläkkeellä ja vanhuudessa. Joo joo, kyllä. Mutta. En ole aiemmin miettinyt tätä sen tarkemmin, että mistä palikoista tämä oikein koostuu. 

Tällaisen nollainflaatioajan aikana asia on varmasti ollut pimennossa muillakin, mutta tosiaan, eläkkeisiin ei ole tulossa korotuksia. Nuorimmat ei toki usko koko eläkejärjestelmän tuottavan heille yhtään mitään, ja siksi he sijoittavat ja säästävät. Voi niitä, jotka ovat koko elämänsä pienipalkkaisissa töissä ja vetävät tilipäivänä "koko paskan sileeks" (😘 Petri Nygård). 

Viimeiset vuodet ovat olleet eläkeläisten juhlaa, koska inflaatio on ollut nollan tuntumassa tai maltillisessa 2 prossassa lähes 10 vuotta. 2012 eläkkeelle jääneet ovat saaneet nauttia euronsa arvon, no jos ei nyt ihan säilymisestä, niin maltillisesta alenemisesta. Välillä on jopa pompattu taas ihan plussalle. Nyt kun tankillinen peruslöpöä maksaa jo 100 €, vaikka vuosi sitten saman tankin sain 60 €, niin kyllä se hirvittää jo ihan työssäkäyvääkin. 

Tästä aasinsillalla säästämiseen ja sijoittamiseen. Työuran aikana kannattaa säästää ja sijoittaa, jotta tätä rahaa voi sitten käyttää, kun inflaatio syö joskus 10 vuotta sitten myönnetyn eläkkeen, johon ei ole korotuksia näkyvissä. Osa osakkeista on ajateltu olevan myös inflaatiolta "suojassa", tai vähintäänkin euron arvon pitävinä. Tätä kohden.

Mutta nyt tärkeimpiin asioihin, eli laskiaispullaa ja runebergintorttua!

Näyttämisen halu ja välitön orgasmi

Jälleen ollaan Kiyosakissa. Pysähdytään tähän vielä hetkeksi:  

Ei se mitä tienaat, vaan se, mitä jää

Ei tarvitse olla aivokirurgi vaurastuakseen, suurimmassa osassa ammatteja voi vaurastua, kunhan huolehtii siitä, että käteen jää enemmän kuin kuluttaa. Monet vastavalmistuneet (jolloin oletettavasti ei ole vielä säästöjä) saattavat alkaa elää suureellista ja näyttävää elämää. Monet vain muuten elävät suureellista elämää ja osa haluaa esiintyä vauraana tai näyttää rikkaalta, mutta tämä elämäntyyli maksetaan luottokorteilla. Koko ajan vedetään persnettoa, eikä säästöön (eli sijoitettavaksi) jää mitään. Mutta halut tulevat tyydytetyiksi heti.

Kiyosakin pointti on siis se, että "rikkaat" ostavat tuottavia omaisuuseriä, joista tulee tuottoa "köyhillä" on vain kulueriä ja keskiluokka ostaa kulueriä, joidenka kuvittelee olevan omaisuuseriä. Kirjoittajan mukaan myös oma auto ja koti ovat kuluja, koska ne eivät tuota mitään, ja tämä on keskiluokan loukku eli tuottavaksi omaisuuseräksi naamioitu kuluerä. Monilla suomalaisilla suurin omaisuuserä on oma omistusasunto. Itse olen tässä kohden sitä mieltä, että oma koti on jotain vähän enemmän, ja yleensä parempi omistaa oma kuin olla vuokralla, myöskin siinä tilanteessa, että kalliilla ostetun kämpän joutuu myymään jossain vaiheessa halvemmalla kuin mitä itse on ostanut. (Tämä siis realiteettia nyt aika monessa kunnassa Suomessa).

Vaurastumisen kaava

Vaurastumisen kaava siis on simppeli: menot ovat pienempiä kuin tulot (Kiyosaki pyrkisi tässä suhdekuun 1:3), ja tuottavien omaisuuserien osuus on suurempi kuluerien (auto, asunto, ruoka ja kaikki muu mahdollinen, mihin menee rahaa).

Laskin huvikseni omien tulojeni ja menojeni suhteen. Suhdeluku prosenteissa menoille on Kiyosakilla siis 33,3333jnejne. Minulla tuo on 7 % kuukausiansiosta. Jep.

Koska tuottaviin omaisuuseriin tässä mallissa lasketaan kaikki asiat mitkä maksavat, niin käytännössä minulla on tuloja vain
a) (surkeita tuloja) vuokratuotoista ja
b) osingoista. (Esim osakepottia ei oteta huomioon muina kuin osinkoina).

No, nämä tulot eivät Tuhlurilla päätä huimaa, summa vuodessa jää satasiin, päiväkohtainen tulo on 1,6 €.

Tavoitteena pitäisi siis olla, että tuottavat omaisuuserät maksavat elämisen (ja sen päälle tavallisella pulliaisella palkka). Tähän on Tuhlurilla piiiiiiitkä matka. Ajattelen, että pärjäisin piakkoin 2500 €/kk, joten olkoon se tavoite. Tällä hetkellä tuotot ovat 49 €/kk. Eli tuo summa pitää viiskytykskertaistaa (51x). Jollakin tapaa.

Osa II: Vanha koira ei opi tilastojenkaan valossa

Jatkan hieman vielä aiheesta vanha koira ei opi, koska nyt siitä on sattumoisin ihan pätevää Tilastokeskuksen dataa saatavilla. Tässä Talouselämän jutussa on lyhyt, mutta ikävä katsaus velkaantumistilanteeseen. Uutinen jutussa on se, että juuri eläköityneet ovat tulokaslistalla jonottamassa velkajärjestelyihin. Kuluttamaan tottunut sukupolvi ei osaakaan suhteuttaa menojaan eläkkeen suomiin tuloihin, jonka mediaani oli muuten noin 1400 €/kk vuonna 2016, ja juuri eläköityneet voivat käyttää esim. PIKAVIPPEJÄ kulutustottumustensa ylläpitoon (!!!).

Niin.

Kommenttina uutiseen: Ihminen ei näytä tulevan viisaammaksi ja vakaammaksi pelkän vanhenemisen kautta (ja tämän voi varmasti jokainen todistaa omien vanhempiensa tai sukupolvea vanhempien sukulaistensa kautta, jos sellaisia vielä on huudeilla heilumassa), vaan jokainen taito pitää opetella. Mitä aiemmin,  sitä parempi. Jos ajelet laput silmillä, pinnistellen palkasta toiseen mitään koskaan säästämättä ihan koko noin 40 vuotisen työurasi, ei se paljon lämmitä eläkkeellä. Maailman muutosten tuulissa usean suomalaisen velalla säästetyn varallisuuden kulmakivi, oma asunto, saattaa olla arvoltaan enää puolet siitä, mitä se oli 10 vuotta aiemmin tai mitä siitä on velalla maksanut. Ikävä kyllä.

Tässä on selkeä huolestumisen paikka. Onkohan omaa addiktiotani eli Visaa vielä olemassa Tuhlaajaprinsessan jäädessä eläkkeelle (jos luoja sellaisen tapahtuman suo)? Koska tunnistan vaaran. Tosin teen asialle koko ajan jotain. Minulla on vielä noin puolet työuraani jäljellä, ja aikaa a) säästää ja b) masteroida talouden hallintaa. Toivon, että 20 vuotta on riittävän pitkä aika.