keskiviikko 16. elokuuta 2017

Ensimmäisen vuoden tilinpäätös

Aloitin blogin kirjoittamisen noin vuosi sitten. Ylätason tavoitteena on (edelleen) talouden haltuunotto ja Visa-riippuvuudesta vieroitus. (Lue: Kasvaminen aikuiseksi ja vastuulliseksi rahankäyttäjäksi.) Alatason tavoitteena oli budjettiseurannan tekeminen säännöllisesti, jotta voin ymmärtää hedonistisen kulutuskäyttäytymiseni kipukohdat.

Vuosipäivänän kunniaksi olen tehnyt pienen katsauksen kuluneeseen ja listannut (ne pienetkin) edistymiset.

Suurin ilon aihe on ehdottomasti se, että Visa ei kasva korkoa, vaan pystyn maksamaan joka kuukausi käyttämäni lainan. Joka kuukausi myös korvamerkkaan itselleni budjettiin sen summan, millä ajattelen seuraavan kuukauden pärjääväni. Ja sitten ylitän sen 300 %:sesti.

Olen pystynyt laittamaan rahaa sivuun sukanvarteen eli säästöön tämän vuoden tiedossa olleisiin veroseuraamusiin ja isoihin hankkeisiin. Säästötililleni perussaldo ei ole karttunut, mutta se ei ole myöskään supistunut. Loppuvuodesta, kun nämä pakolliset, suuret menot on maksettu, päättäväisesti siirrän joka kuukausi niin paljon kuin mahdollista säästötililleni. Säästötilin saldokasvun seuraaminen on melkein yhtä tyydyttävää kuin päätön tuhlaaminen.

Vielä on tekemistä 

 

Niin on. Siitä lisää jatkossa. 

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Klarnasta kevytvaihtoehto Visa-luotolle

Povaan Klarnasta ja vastaavista palveluista tiukkaa vastusta luottokortille. Aika monessa (tällä hetkellä lähinnä verkon vaatekaupassa) paikassa voi maksaa luottokortin sijasta Klarnan palvelulla. Hyvää palvelussa on se, että saat tilauksen ensin kotiin, ja laskun eräpäivä on vasta parin viikon päästä.

Ainakaan tällä hetkellä Klarna-lasku ei maksa mitään ylimääräistä ja käyttö on äärimmäisen helppoa. Huonoa tässä mallissa on se, että itse ei voi valita eräpäivää. Luonnollisesti voin kommentoida aihetta, koska tietenkin tuhluriprinsessa on kokeillut tätäkin vaihtoehtoa.

Mainosmaisesta alusta huolimatta tämän postauksen tarkoitus ei ole saattaa holtittomia rahankäyttäjiä jälleen yhteen loukkuun. Jos kuitenkin pohdin asiaa muutamalta kantilta, löydän muutaman hyvän puolen aiheesta.

  1. Kilpailun kiristyminen yleensä tietää kuluttajalle edullisempia diilejä. 
  2. Koska lasku seuraa vääjäämättä perässä, kuluttajan on pakko miettiä (toivottavasti etukäteen) miten saan laskun eräpäivänä maksettua ja onko minulla tähän varaa.
  3. Ostoksen voi myös paloitella osamaksuiksi. Tämä on todellakin tyyriin kallista, mutta mahdollista ja joissain tilanteissa oikein oiva vaihtoehto. 
Noin. Tämän kirjoitelman myötä tuhluriprinsessa suunta kesäheinälaitumille ja palaa ahdistuneena...tai siis kukkaronsa hallitsijana...takaisin ruotuun elokuun puolella. Oikein hyvää kesää lukijat! Tuhlatkaa vastuullisesti 😗! 

Edit ti 27.6. Kauppalehti: Visa sijoittaa Klarnaan.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Kesäprinsessa lomarahojen vietävänä


Sieltähän se tupsahti sähköpostiin, meinaan kesäkuun palkkalaskelma, mukana myös lomarahat. Niistä olen unelmoinut jo muutaman kuukauden ajan, laskeskellut mitä jää käteen ja mitä ihanaa voin vihdoinkin hankkia (huomaattehan ajatusvirheen?).

Jälleen optinen harha. 
Jos aiomme perheenä tehdä edes puolet niistä asioista, joita olemme kesälomallamme suunnitelleet, käteen jäävä osa ei kata kuin murto-osan aktiviteeteista. Tein jokaisen toteutettavan aktiviteetin osalta myös summittaisen budjetin. Kuluuko aktiviteetin aikana bensaa? Tarvitsevatko lapset ja aikuiset syötävää? Syödäänkö ravintolassa vai ensin kotona ja sitten eväät? 

Jotta en toistaisi aiemmin opittua, tuhluriprinsessa kävi läpi kamman kanssa läpi kaikki ajattelemansa hankinnat. Hyvästi ihana, mutta ah niin kallis kesäpaita. Et ollut edes silkkiä. Käytän vanhoja. Kesäkukat – ehkä vieraat tuovat? Puutarhan piristyshankinnat. Okei, katsotaan tilanne elokuun alessa.   

Ja tältä tuo yllä kuvattu tuntuu. Suuri odotus kohtaa suuren pettymyksen. 









Väitän, että aika monella yli varojensa elelevällä on tämä sama ongelma. Rynnätään kauppaan samalla sekunnilla, kun palkka kolahtaa tilille. Ei oikeasti suunnitella, miten elää palkalla seuraavaan tilipäivään. Millainen osa ruokaan, vaatteisiin, muihin kuluihin? Halutaan kaikenlaista välittömästi. Onhan se ymmärrettävää. Koska se on ihanaa edes kerran kuukaudessa olla välittämättä siitä kurjuudesta, mikä väistämättä on edessä jo heti huomenna. Kuitenkin, tuhluriprinsessan kauniilla ja sivistyneellä nasaaliin viittaavalla äänteellä voin kertoa, että tunne hallinnasta on tuhat kertaa parempaa. Säästöillä hankittu tavara tuntuu paljon arvokkaammalta ja perin pohjin harkitummalta kuin impulssiostos. Tuhluriprinsessa on kokenut sen kerran.

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Excel one-on-one

Tuhluriprinsessan ryhtiliike täyttää syksymmällä vuoden. Matka on vasta alussa ja aika moni asia on vielä prinsessan rahankäytössä rikki, mutta suunta on eteenpäin ja kohti parempaa.

Tähän mennessä voin sanoa, että ei ole excelin voittanutta 😚. Jos excel aiheuttaa pahimman laatuisia allergiaoireita, niin tässä pari vinkkiä. Alempana ihan käytännön tasolla.
  1. Luo kuukausibudjetti. Täytä ja seuraa/kyttää/kauhistele budjetin kehitystä viikottain. 
  2. Erottele menot. Mitä tarkemmin menot on eritelty, sen tarkemmin pääset kärryille kuluista. Pienistä, parin kymmenen euron ostoksista syntyy kuukauden mittaan yllättävän suuri summa. 
  3. Tee ryhtiliike. Kokonaisbudu ei valehtele. Se näyttää armottomasti ryhtiliikkeiden paikan. Tuloja on vaikea kasvattaa, mutta menoja voi aina karsia, erityisesti jos ne liittyvät elämän hupeihin.
  4. Säästä. Aseta sellainen säästötavoite, jonka voit pitää joka kuukausi. Se voi olla vaikka 10 € kuukaudessa, kunhan pidät tavoitteestasi kiinni joka ikinen kuukausi. Vaikka rahat ovat jo kaksi viikkoa palkkapäivän jälkeen loppun, niin älä ikinä, koskaan tai milloinkaan koske säästöihisi ja kata niillä tavallisia kuukausikuluja. Säästöt eivät ole kampaajaa, meikkejä tai elokuvalippuja varten.
  5. Suunnittele. Onneksi olkoon! Jos pääsit tähän kohtaan asti, olet alkanut käyttäyttää budjettia, kuten budjettia kuuluukin käyttää. Kuukausibudjetista näkee oikein mainiosti, mihin rahat menevät ja niitä voi jo korvamerkitä seuraavalle kuulle. Näin todella ymmärtää, millainen määrä kuukaudessa on kulutettavissa olevia varoja ja onko oikeasti varaa johonkin asiaan tai tapahtumaan sen kuukauden aikana.

Prinsessa on rakentanut excelinsä seuraavasti. Ylimmälle riville (siis sarakkeet A, B, C) merkitsen tuloni käteen jäävän summan mukaisesti. Jokainen sarake edustaa yhtä kuukautta. A1:sestä alaspäin kirjaan kaikki kulut. Kun kulujen viimeinen rivi koittaa, ynnään kulut yhteen. Olen luonut soluun säännön, jonka mukaan se muuttuu punaiseksi, jos olen ylittänyt kuukaudessa käteen jäävän rahakasan. Visa-ostokset näkyvät myös taulukossa tietyn värisinä. Taulukon alapuolelle kirjaan muistiin asioita. Tämän voi tehdä myös kommenttina soluun. Vóila!

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Eksaktin euron humanoidin Visa-riippuvuus

Vaikka ehdinkin jo keulia, että Visaa en tarvitse enää mihinkään, niin sehän nyt ei pidä OLLENKAAN paikkaansa. Tuhluriprinsessasta on kuoriutumassa kovaa vauhtia eksantin euron humanoidi, ja siksi hintavertailu onkin erittäin tärkeää. Monesti se halvin on ostettavissa verkosta ja verkko-ostosten kanssa Visa se vasta on paras kaveri. Ensinnäkin se käy ihan kaikkialla ja lisäksi sen korvaa laajimmin epäonnistuneen verkkokaupan aiheuttamat harmit. Oletko yksi 8 miljoonasta Spotifyn käyttäjästä Pohjoismaissa? Varmasti, ja Visalla. Entäs Netflix? Sama vastaus. Oletko ikinä tilannut kosmetiikkaa, vaatteita, kirjoja tai muuta Amazonista tai vastaavasta palvelusta? Onnittelut, Visasi kesti sen.

Limiitin optinen harha

Kuva: Mighty Optical Illusions


Miten sitten elää addiktion kanssa, kun eroonkaan ei nykymaailmassa pääse? Ehkä tästä jännittävästä ilmiöstä on apua myös sinulle. Kun maksoin Visa-laskuni pois, päätin samalla laskea luottorajaani. Siitähän ei ole kauankaan, kun nostin rajaa ja se sai prinsessan tuntemaan itsensä huonovointiseksi. Mutta, mitä korkeammalla raja, sen pienemmältä pienikin velka tuntuu. Sama toisinpäin. Jos haluat hillitä villiintymistä, tsekkaa Tuhluriprinsessan hurja nyrkkisääntö Visa-luotolle: säädä luotto max puoleen kuukaudessa käteen jäävästä osuudesta. Johan alkaa lyyti miettimään kulutusta, Visa-luoton takaisinmaksua ja mahdollista limiitin kohtaamista.

Ihanaa perjantaita!

torstai 20. huhtikuuta 2017

Paluu sovelluksiin

Näitä on nykyään miljoona! Osa sovelluksista myös ilmaisia, joten ainakaan kulutus ei pääse leikkaamaan säästämisen ja sinun väliisi. Tuhlaajaprinsessan pyhä kolminaisuus koostuu edelleen excelistä, Pivosta ja Daily Budgetista. Lisäksi aion kehua tässä postauksessa S-mobiilin käyttöjärjestelmän taivaisiin asti.

Ensimmäinen raapaisuni Daily Budgetiin tuskin antoi kenellekään muulle mitään muuta kuin kehoituksen kokeilla, mutta nyt kuukauden tiivin kokeilun jälkeen palaan aiheeseen.

Edelleen käytän ilmaisversiota, nuukaksi prinsessaksi kun olen nyt ryhtynyt. Apin parasta antia on tuo päivittäinen raha, joka on budjetoitu päivittäiseen kulutukseen. Jos olet tunnollinen ja kunnollinen luonteeltasi, niin appsin kanssa tuota limiittiä on jotenkin hyvin vaikea ylittää. Käyn katsomassa saldoni joka aamu, ja sen mukaan mennään. Tämä siis oikeasti toimii (minulla) sekä ennalta ehkäisevänä vekottimena että suunnittelun apuna. Viime kuun kokeilun myötä vihdoin ymmärsin, miksi olen niin hanakasti tarttunut Visaan. Olen vetänyt vyöni hyvin tiukalle ja alimitoittanut kuukauden päivittäisiin tarpeisiin tarvittavan summan. Kun rahat ovat loppuneet jo parin viikon päästä palkasta (viimeistään), päällimmäinen tunne on epäonnistuminen, joka on johtanut masennuksen kautta Visan esiin kiskomiseen seurauksista välittämättä. Olen aina ajatellut olevani vain olevani tuhluri, joka ei osaa pysyä budjetissa. Joskus asiat ovat pienestä kiinni.

Pivoakin päivitetään onneksi koko ajan, joten osa aiheista, joita tässäkin blogissa on aiheuttanut avautumista, on jo korjattu. Nyt Pivokin lupaa helpon rahan siirron tililtä toiselle vain puhelinnumeroa käyttäen ja helpot maksut verkkokaupoilla. Pivon paras anti on saldotiedot sekä alustava data, mitä Pivo tarjoaa kulutuksesta. Pivon pohjalta on helppo seurata kuukausittaista kulutusta, kun suurin osa tilitapahtumista on jo etukäteen kategorisoitu. Varmaankin sen pohjalta voisi joku järkevä tehdä myös budjettia. Tuhlaajaprinsessa ei valitettavasti ole vielä ihan siellä asti. Suurin puute edelleen se, että käyttäjä ei voi täysin itse luoda omia kulutuskategorioitaan. Ärsyttävää on edellen se, että credit-puolella kulut kirjautuvat välillä harhaisesti, jos esim nostat Visalta rahaa tilille. Pivoon mahtuu edelleen vain yksi tili, joten jos sinulla on käytössä esim säästötili, niin Pivosta sen tietoja on turha etsiä. Mahtavinta olisi se, että sinne saisi juuri ne tilit, jotka kokee tarpeelliseksi ja niiden linkittäminen yhteen.


No sitten tähän S-mobiiliin. Tämä kaikkien ihmisten pankki on kyllä satsannut ilostuttavalla tavalla tuotekehitykseen. Sovellus on tehty viimeisen päälle ja se on silti helppo käyttä. Kun appsin avaa, se kertoo heti kättelyssä, minkä määrän olen kerryttänyt bonusta, minulla on suora yhteys kaikkiin etuihin, mukaan lukien yhteistyökumppanit, esim. LähiTapiola. Tämä moppiili säästää kaikki kuittisi 2 vuoden ajalta ja voit jopa tankata sen avulla! Mobiilitankkaus oli muuten helpointa maailmassa. Tankkaus onnistui 3 klikkauksella ja kuitti on heti saatavilla sovelluksessa. Sen voi lähettää eteenpäin laitteesi antamilla vaihtoehdoilla, joita taitaa olla nykyään rajattomasti. Tämän tyyppiset sovellukset nokittavat kaikille skimmauslaitteille ja niiden tekijöille (kunnes rosmot keksivät uuden tavan rosvoilla).

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Tämä. Jakoon. Lue.

Vaikka et kuuluisikaan etelän lehtien lukijapiiriin, kannattaa tämä juttu säästämisestä mulkaista ja käyttää se yksi ilmainen lukukerta viidestä tehokkaasti hyödyksi.

Helsingin Sanomat: Näin säästät lapselle: eri sijoitustapojen tuotoissa jopa tuhansien eurojen erot 12 vuoden aikana

Graafin copyright Helsingin Sanomat.


Tässä jutussa oli oikein hyvää tuo graafi ja sen suoraviivainen esittäminen. Selvää on, että millään säästötilillä hillojaan on turha säilytellä inflaation syötävänä. Pienistä puroista voi kasvaa aikamoinen potti, jos säästäminen on pitkäjänteistä ja säännöllistä. Lähes 6 % vuotuinen tuotto osakeindeksirahastoon 30 vuoden aikana ei ole realistinen, sen voi todeta vaikka katsomalla taaksepäin eli historiasta. Tässähän iloisesti puhutaankin tuotto-odotuksesta. Kuluja jutussa ei ole laskettu ollenkaan, mutta se onkin sinun ja pankin välinen asia. Toinen juttu, joka pisti silmään, oli tuo lainarahalla säästäminen. Tässä kohtaa tuhluriprinsessa kehoittaa äärimmäiseen varovaisuuteen. Jotta lainalla säästäminen olisi kannattavaa, pitäisi säästämisen tuottaa enemmän kuin lainaa syövät kulut. Jos olet oikein hyvä kaveri pankin kanssa, saattaa onnistua, mutta tavallinen pulliainen voi vain ihmetellä vieressä. Kulut pankki onneksi erittelee jo lainahakemuksessa, joten laskuri käteen!

No miksi sitten juttu jakoon? Koska pienistä puroista voi kasvaa aikamoinen potti, jos säästäminen on pitkäjänteistä ja säännöllistä.